perjantai 27. kesäkuuta 2008

Pidä puolesi: rakasta itseäsi

Minua pyydettiin kirjoittamaan puolensa pitämisestä. Miten olla jämäkkä ja vahva hankalaksi koettujen ihmisten tai tilanteiden edessä? Mietin asiaa jonkin aikaa. Mietin omaa elämääni ja kokemuksiani ja kaikkia niitä hankalia ihmisiä, jotka ovat omalta osaltaan auttaneet minua kasvamaan sisäisesti vahvaksi ihmiseksi. Päädyin jälleen samaan loppupäätelmään: parhaiten pitää puolensa hän, joka on oppinut rakastamaan itseään. Hänellä ei ole tarvetta egoilla eikä myöskään nöyristellä, koska hän rakastaa itseään niin kuin oman elämän läheisintä ihmistä vain voi rakastaa, arvostaa ja kunnioittaa. Rakastetusta halutaan pitää huolta. Rakastetuksi itsensä kokeva omaa terveet rajat, eikä hänen ylitseen voi kävellä. Muutkin vaistoavat, missä tuon toisen rajat menevät, ja hankalienkin ihmisten miekasta tylsistyy terä. Ei ole aina helppoa muistaa rakastaa itseä; monta kertaa rakastamisen taitoa saa palautella mieleen ja opetella. Mutta pienestä se lähtee: sanoista, teoista, omaa hyvinvointia ja tasapainoa tukevista valinnoista. Itsetuntemuksesta. Ryhdy oman elämäsi parhaaksi rakastajaksi, ja sitoudu tehtävääsi joka aamu uudelleen ja uudelleen.

torstai 26. kesäkuuta 2008

Mozart virittää pään

Musiikin kuunteleminen aktivoi aivoissa laajoja osia ja vaikuttaa aivojen vireystilaan. Kaikella äänellä on oma värähtelytaajuutensa, ja erilaiset äänet aktivoivat aivoissa erilaisia asioita. Tutkimusten mukaan Mozartin KV 448 -sonaatin kuunteleminen 10 minuutin ajan saa aivoissa aikaan muutoksia, jotka tukevat oppimista ja tilan hahmottamista heti musiikin kuuntelemisen jälkeen. Älykkyysosamäärän on todettu nousseen jopa 8-9 pointtia nimenomaan Mozartin musiikin kuuntelemisen jälkeen, joskin muutokset älykkyysosamäärässä ovat tilapäisiä.  Mielenkiintoista on, että esimerkiksi rock-musiikin kuunteleminen tai hiljaisuudessa oleminen ei tutkimuksissa parantanut koehenkilöiden suorituksia. KV 448 -sonaatin lisäksi tutkijat suosittelevat Mozartin pianokonserttoa no 23.

maanantai 23. kesäkuuta 2008

60 000

Tiesitkö, että ihmisellä on yhden päivän aikana noin 60 000 ajatusta? Tiedemiestyypit yltävät jopa noin 80 000 ajatukseen. Valtaosa ajatuksista on tiedostamattomia, ja ne tulevat ikään kuin automaatio-ohjauksena, joten harva tulee huomanneeksi, kuinka paljon omiin ajatuksiin voi vaikuttaa. Vanhassa on mukava rypeä, koska tuttuus tekee olon turvalliseksi. Mutta jos haluaa muuttaa omaa elämää tai ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnista, kannattaa lähteä tarkkailemaan omia ikäviä tunnetiloja ja niihin kytkeytyneitä ajatuksia. Entä jos voisitkin ajatella toisin?

keskiviikko 18. kesäkuuta 2008

Tarinat, joita kerromme itsellemme

Neurologi Antonio Damasion mukaan aivojen vasen puolisko pyrkii tuottamaan sanallisia kertomuksia, joilla ei usein ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Nuo kertomukset ja ajatukset tukevat sitä kuvaa, jonka haluamme itsellemme ja toisillemme kertoa maailmasta, jossa elämämme. Olemme ikään kuin taipuvaisia uskomaan omien aivojemme jatkuvia tiedotteita, eikä mikään sekoita meitä yhtä paljon kuin omat ajatuksemme. Suosittelen lämpimästi omien stressaavien ajatusten kyseenalaistamista. Jos sanot itsellesi "Tuo ihminen aiheuttaa minulle pahan olon", voisit seuraavaksi kysyä itseltäsi: "Onko se totta?" Ehkä omat ajatuksesi ja tarinat, joita itsellesi kerrot, ovat kaiken pahan olon alkulähde.

maanantai 16. kesäkuuta 2008

Hyönteiset silmissä

Kuulin ystävältäni mainion vertauskuvan. Hän kysyi tiedänkö, miksi koirat mielellään matkustavat autossa siten, että niiden pää roikkuu auki olevasta ikkunasta ja korvat lepattavat iloisesti tuulessa, vaikka niiden silmiin lentää välillä ikäviä hyönteisiä? No tietysti siksi, että matkanteko on parasta silloin, kun sen tekee juuri omalla tavallaan.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2008

Karkota alakulo liikunnalla

Neurologian asiantuntija John Ratey puhuu liikunnan puolesta. Reippaasta kuntoilutuokiosta hyötyy moni lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta kärsivä ihminen. Kuntoilu tehostaa aivojen proteiinien tuotantoa ja auttaa rakentamaan uusia yhteyksiä aivosolujen välillä. Säännöllinen liikkuja kehittää hikoillessaan myös muistiaan. Rateyn tutkimusten mukaan liikunnalla voidaan saada aikaan sama teho kuin lievän tai keskivaikean masennuksen hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä: keho rentoutuu ja ahdistus helpottaa. Ei muuta kuin lenkkitossut jalkaan!

maanantai 9. kesäkuuta 2008

Tahdonvoiman mahdollisuudet

Toisen maailmansodan riehuessa valtoimenaan 1941 Iso-Britannian silloinen pääministeri Winston Churchill piti puheen entisessä koulussaan. Tarinan mukaan hän käveli näyttämölle kävelykeppiinsä nojautuen. Hän käveli tuolin kohdalle, istuutui, otti hatun päästään ja asetti keppinsä nojaamaan tuolia vasten. Hän katseli nuorta yleisöä pitkään ja sanoi sitten: ”Älkää koskaan luovuttako.” Yleisön joukossa kävi innostunut kohahdus. Churchill jatkoi istumistaan pitkän tovin eikä kenenkään hämmästykseksi jatkanut puhettaan. Vasta kiusallisen pitkän hiljaisuuden jälkeen hän sanoi taas: ”Älkää koskaan luovuttako.” Sitten hän tyynesti nousi ylös, laittoi hatun takaisin päähänsä, otti kävelykeppinsä ja käveli ontuen pois näyttämöltä.

Suuri osa mahdollisuuksistamme kumpuaa päätöksistä, sitoutumisesta ja tahdonvoiman tietoisesta käyttämisestä. Itselle tärkeisiin asioihin ja päämääriin on helppo sitoutua silloin kun asiat menevät myötävirtaan, mutta vaikeuksien keskellä samoihin asioihin ja päämääriin tarvitaan tietoista sitoutumista. Tahdonvoiman kasvattamista kannattaa harjoitella ensin pienissä ja helpommissa asioissa, ja jokaisen yrityksen myötä kasvaa päättäväisyys ja voima aina uudeksi mahdollisuudeksi, jonka edessä vuorenkin ylittämisestä tulee seikkailu eikä tuskainen taival.

Usko itseesi. Usko mahdollisuuksiisi. Sitoudu asiaasi ja anna asiasi suuntaan vielä yksi isku juuri silloin, kun jo haluaisit antaa periksi.

torstai 5. kesäkuuta 2008

Norsu torilla

Sanotaan, että ihmisen mieli on kuin norsu torilla. Kun norsua ohjataan täyden torin poikki, se ei kulje suoraan vaan hidastelee. Sen kärsä kurottautuu ottamaan oikealla puolella sijaitsevasta kojusta banaaneja, vasemmalta kookospähkinän ja viinirypäleitä siitä kojusta, joka on kenties vinosti kaakossa. Tämä tekee matkanteon vaikeaksi, mutta jos norsulle annetaan keppi, se kietoo kärsänsä kepin ympäri ja alkaa kantaa keppiä määrätietoisesti suoraan eteenpäin, unohtaen kaikki matkan varrella olevat houkutukset.

Näin toimii ihmisen mieli. Jos annat sille tekemistä ja autat sitä keskittymään, pääset tavoitteisiisi paljon helpommin. Joskus tavoite on tiukassa tilanteessa onnistuminen, joskus jotain kauaskantoisempaa.