sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Heikura hassuttelee sanojeni kanssa

Alivaltiosihteeri-radiohupailua vetävä Pasi Heikura on pähkäillyt mielenkiintoisen analyysin keväisestä Hesarin jutustani. Tässä Heikuran mietteitä:

http://blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa/viikonsitaatti/haitarihumpassa

perjantai 29. toukokuuta 2009

Mitä kannat mukanasi?

Jos pysähtyisit hetkeksi, kuuntelisit oloasi ja kirjoittaisit ylös ajatuksiasi, millaisia ajatuksia ne olisivat?

MITÄKÖHÄN KAMALAA TAPAHTUU?
OLEN SURKEA TAPAUS.
MINUSSA ON NIIN PALJON VIKAA.
AHDISTAA. HALUAN LYÖDÄ JOTAKUTA.
MITENKÖHÄN PÄRJÄÄN?
EN KESTÄ TÄTÄ ENÄÄ.
HÄN VARMASTI VALEHTELEE MINULLE.
SAAN POTKUT JA SITTEN ELÄMÄNI ON PILALLA.
HÄVIÄMME TÄMÄN PELIN.
TOIVOTTAVASTI KUKAAN EI SAA TIETÄÄ.
(-> stressihormoneja yllin kyllin)

vaiko

TÄSTÄ KAIKESTA SEURAA JOTAIN MIELENKIINTOISTA.
NAUTIN OMISTA AJATUKSISTANI.
OLEN IHAN MUKIINMENEVÄ.
VOIN ITSE OHJATA TUNTEITANI.
OSAAN TÄMÄN ASIAN IHAN TARPEEKSI HYVIN.
TUSKIN MALTAN ODOTTAA!
HYVÄ SAA AINA TÖITÄ.
OLEN ONNISTUNUT JO MONESSA ASIASSA.
TIEDÄN, MILTÄ MENESTYS MAISTUU.
(-> endorfiineja ja muuta mukavaa)


Kummasta ostoskorista tänään valitset?

Psykologiset kikat vähentävät stressiä

Jälleen on tutkittu asiaa, jonka aivotutkimus on jo todistanut: näkökulman vaihtaminen ja myönteiseen keskittyminen auttaa jäsentämään asioita uudella tavalla ja vähentää siksi stressiä.
Tanskalaistutkimuksen mukaan stressinhallintakoulutuksesta on selkeää hyötyä, jos ihmisen omat psykologiset selviytymiskeinot ovat jääneet vähäisiksi.
Työssäni pyrin aika paljon sivuuttamaan ihmisten kertomuksia siitä, mikä heidän elämässään on pielessä. Olen huomannut, että ongelmakohtien vatvomisesta tai niiden korostamisesta ei ole mitään hyötyä. Näennäisiä ongelmakohtia kiinnostuneempi olen kuuntelemaan
- sanoja, joita ihmiset säännöllisesti käyttävät ja
- tapaa, jolla ihmiset tilannettaan tai itseään kuvailevat.
Sanat kun paljastavat ajattelutapamme ja ajattelutapamme kertoo, mihin suuntaan aivojamme harjoitamme.
Tehtäväni on ennen kaikkea avata uusia näkökulmia ajatuksiin, tunteisiin, sanoihin ja mahdollisuuksiin. Aivot ja solumme ihan varmasti reagoivat kielteisesti, jos jatkuvasti mietimme epäkohtia itsessämme tai toisissa.
Joskus vyyhti lähtee purkautumaan ihan toisesta suunnasta kuin asiakas olisi odottanut: pakonomaisen tuloksenteon sijasta voimme lähteä miettimään tunteita, joita menestymisen kokeminen edellyttäisi. Kun tulppa löytyy, asiat voivat muuttua hyvinkin nopeasti.

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Haasteita ja kierrätyspaperia

Tänään oli erittäin hyvä päivä. Tein aamusta iltaan töitä kotona, ja näin unelmani toteutumassa jo lähitulevaisuudessa. Jossain vaiheessa hermostuin, kun huomasin kadottaneeni Erittäin Tärkeän Paperin. Etsin tuota aarretta monta tuntia, löytämättä. Välillä kipaisin roskiksilla penkomassa kierrätyspaperisäiliötä - jospa tuo E.T.P. olisi joutunut erehdyksessä kierrätyspaperin sekaan?
Paperia en löytänyt, mutta nyt tiedän, mitä naapurit lukevat.
Jos et ole koskaan kourinut kymmeniä kiloja tuoksahtelevaa kierrätyspaperia ja yrittänyt etsiä joukosta yhtä kahtia taitettua paperia, kannattaa kokeilla. Kokemuksessa oli jotain harrasta ja mieleenpainuvaa.
Kotiin palattuani tirautin itselleni harvinaiset itkut. Sitten päätin etsiä pulmaan ratkaisun, tavalla tai toisella.
Tunnin päästä puhelin soi. Ystäväni oli muistanut, että hänellä oli kopio tuosta Erittäin Tärkeästä Paperista, jonka saisin heti huomenna. (Ennen ystäväni puhelinsoittoa oli läheiseni ehdottanut kotona, että katsoisin vielä mattojen alta; sieltähän ne teatteriliputkin kerran löytyivät.)
Tänään olen onnellinen. Kautta kierrätyspaperisäiliön.

Tiesitkö, että onnellisilla ihmisillä on tehokkaimmat ongelmanratkaisutaidot ja he uskovat voivansa rakentaa elämäänsä positiiviseen suuntaan?

maanantai 25. toukokuuta 2009

Mitä kokemuksesi heijastavat?

Yrittäjäystäväni soitti ja kertoi, miten haasteellisia aikoja hän elää. Asiakkaat supistavat tilauksiaan, eikä tuloja kannata edes verrata vuoden takaisiin lukuihin.

Olimme yhtä mieltä siitä, että pelkoja ei kannata ruokkia. Pelkojen sijaan voi keskittyä siihen, mitä osaa, mikä toimii ja mikä on mahdollista. Sanoin hänelle, että joskus rankkaan vaiheeseen/hetkeen/päivään kannattaa suhtautua kuin maratonin viimeisiin kilometreihin: Rutista vielä, tämä on vain se viimeinen kova puristus.

Sitten helpottaa.

Gregg Braden on tutkinut paljon sekä tiedettä, lähinnä fysiikkaa, ja ihmisen kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Hän on sitä mieltä, että nykyhetkemme heijastaa yleensä jotain näistä kolmesta:
- sitä mitä arvostelemme (sitä näemme ja koemme),
- sitä mitä olemme menettäneet tai antaneet pois tai mikä on otettu meiltä pois (esim. jos haluan laihtua, kiinnitän paljon huomiota ruokaan tai ihmisten vartaloihin) ja
- sitä mitä meissä on tällä hetkellä.

Bradenin näkemyksiä tukevat myös tuoreet aivotutkimukset, joista olen kirjoittanut toisaalla. Aivosi ohjautuvat havaitsemaan juuri niitä asioita, joihin pääsi sisällä kiinnität eniten huomiota.

lauantai 23. toukokuuta 2009

Mikael Lindfelt: Kuka pelkää menestyä?

Urheiluetiikan tutkija Mikael Lindfelt tuntee suomalaisen ja ruotsalaisen menestymisen kulttuurin eroavaisuudet. Eroja todella löytyy, eikä välttämättä Suomen eduksi.
Lindfelt kertoo juttutuokiomme aikana monta esimerkkiä urheilumaailmasta. Hän kuvaa, miten Suomessa urheilumenestys on keskittynyt yksilölajeihin kuten juoksuun, uintiin ja hiihtoon. Ruotsilla on Suomea pitempi ja laajempi menestyskulttuuri sekä yksilö- että joukkuelajeissa, ja menestymisen traditio synnyttää aina uutta menestystä ja lisää uskaltamista.
Lindfeltin mielestä suomalaisessa ja ruotsalaisessa ajattelumaailmassa on selvä ero: Ruotsissa ollaan positiivisemmin yhteisöllisiä kuin Suomessa.
- Suomessa kansaa yhdistävät kateus ja raskaat kokemukset kuten sotamuistot. Traagiset kokemukset ovat synnyttäneet suomalaisissa urhoollisuutta, mutta urhoollisuus ei sekään vielä riitä synnyttämään menestymisen taitoa.
Lindfeltin mukaan ruotsalaisessa urheilumaailmassa ajatellaan, että yksin ei onnistuta. Menestyminen pohjautuu yhdessä toimimiseen, ja erilaisuutta osataan suvaita sekä arjessa että urheilussa.
- Suomessa urheilun pienet piirit pidetään pieninä, eikä osaamista jaeta vaan sitä pantataan, ja sitten eristytään ja eristetään, Lindfelt huokaa. - Suomessa on edelleen vallalla virheiden pelkäämisen traditio. Koulussa opitaan jo alaluokilla välttämään virheitä ja sitä kautta riskien ottamista. Ruotsissa osataan jo eri tavalla keskustella ja perustella omia näkemyksiä ilman auktoriteetin pelkoa.


Mikael Lindfelt on kirjan Aikalisä - Urheilun elämä ja totuus toinen kirjoittaja. Lisää kirjasta tästä.


keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Jukka Jalonen: Suomalaispelaajien itsetunto on hutera

Suomen Jääkiekkoliiton Erkka Westerlund on kommentoinut, että suomalaisen jääkiekkoilijan haasteet löytyvät nimenomaan henkisestä valmennuksesta. Jukka Jalonen puolestaan kuvaa suomalaispelaajien itsetuntoa "särkyväksi". Jalonen peräänkuuluttaa voittamisen kulttuuria, minä taas puhuisin mieluummin menestymisen kulttuurista. Vai onko kyse vain sanojen vivahde-eroista?
Mentaalivalmennuksen parissa työskennellessäni olen huomannut, että monelle ammattilaisurheilijalle tuloksen tekemisestä tulee ikään kuin hirttosilmukka, johon tuijottaminen saa paineet kasvamaan ja suoritustason romahtamaan. Parempia tuloksia olen saanut haastamalla yksilö- tai joukkueurheilijat miettimään muunlaisia menestymisen mittareita. Joskus menestymistä on lähdetty hakemaan keskittymistekniikoilla, joskus sisäisen dialogin korjaamisella, joskus tekemisen pikkupoikamaisen riemun tunteen kautta. Joka tapauksessa parhaita tuloksia on saatu keskittymällä välietappeihin ja menestymisen kokemuksiin eikä lopputulokseen.
Elämä kun ei ole vain voittamista ja häviämistä, vaan oppimista ja kasvamista omiin täysiin mittoihin - ja mahdollisesti vähän niiden ylikin.

Lue Westerlundin ja Jalosen kommentit tästä:
http://www.mtv3.fi/urheilu/jaakiekko/uutiset.shtml/arkistot/jaakiekko/2009/05/881895

tiistai 19. toukokuuta 2009

Kun keho puhuu, kuuntele

Palaan vielä itselleni tärkeään henkilöön eli aivotutkija Jill Bolte Tayloriin. Hänen kirjansa My Stroke of Insight on ollut yksi merkittävimpiä teoksia, joita olen viime vuosina lukenut. Huomaan palaavani hänen kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa usein päivittäisissä toimissani. Jos luet sujuvasti tai edes jotenkin englantia, kannattaa tuo kirja hankkia vaikka tästä. Kirja on lainattavissa myös Tampereen kaupunginkirjaston kautta.
Mutta asiaan! Kirjassaan Bolte Taylor sanoo suurinpiirtein näin:
Jos tunnen itseni väsyneeksi, kuuntelen kehoani ja annan soluilleni unta. Kun minulla on vetämätön olo, annan soluilleni liikuntaa. ... Kun soluni ovat terveitä ja onnellisia, minä olen terve ja onnellinen.
Mielen hyvinvointi edellyttää ja jopa vaatii, että kunnioitamme kaikkia olojamme ja annamme tunteillemme tilaa. Mutta voit ottaa vastuuta siitä, miten kauan vellot negatiivisissa oloissa: ajatukset voi muuttaa ja tunteet niiden myötä.
Aiheeseen liittyen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Raisa Cacciatoren kirja Pelastakaa pojat on mainio opas poikien maailmaan. Kirjassaan Cacciatore käsittelee hänkin tunnetaitoja:
Tunteiden voimakkuudesta voi opetella kantamaan vastuuta.
Jos pieni poikakin voi, sinäkin voit. Kuuntele kehoasi, anna sille sen kaipaamaa huomiota, mutta tee tunnemaailmassasi valintoja, jotka lisäävät hyvinvointiasi.

Katso video Jill Bolte Taylorista tästä.

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

TamU säilytti hyvän asenteen ja taisteli

Sain tänään nauttia itselleni harvinaista herkkua.
Istuin alkukesän ilta-auringossa Ratinan stadionin katsomossa ja seurasin, miten TamU pelasi FC Honkaa vastaan. Nyt on sitten kurkku kipeänä kaikista kannustushuudoista: "Hyvä TamU! Ite kaatui!!! Vie loppuun asti!"
TamU piti kiinni hyvästä asenteesta, taisteli ja voitti, kun Hongan pelaaja saattoi pallon omaan maaliinsa. Joku voisi sanoa, että kyse oli onnesta, mutta onnessa on kyse hyvästä valmistautumisesta ja mahdollisuuden rakentamisesta.
Onni suosii aina joukkuetta (ihmistä), joka on henkisesti valmis menestymään ja uskaltaa luoda ympärilleen mahdollisuuksia.

lauantai 16. toukokuuta 2009

Miljonääriajattelua


Optio-lehdessä (14.5.2009) miljonääri, MySQL-ohjelman luoja Monty Widenius miettii näin:
...tärkeintä elämässä on eläminen.
"Että voi mennä nukkumaan ja ajatella, että yritin parhaani."
Milloin viimeksi yritit parhaasi ja nukuit sen vuoksi yösi hyvin?

torstai 14. toukokuuta 2009

Ajatukset kuin tupajumit Uffizin museossa

Luin päivän lehdestä, että tupajumit ovat löytäneet tiensä Uffizin aarteiden pariin. Tupajumit ovat mitaltaan noin 3-4 millimetriä, joten kiireessä ne voivat jäädä huomaamatta. Ne lisääntyvät nopeasti ja nakertamisellaan tuhoavat paljon hyvää ja arvokasta.
Ymmärrän tilannetta mielestäni oikein hyvin, sekä tupajumien että Uffizin taidemuseon aarteiden kannalta, koska eilen mieleni tupajumit tekivät tehokasta työtään. Päivä oli huono alusta melkein loppuun asti. Illalla sanoin läheiselleni, että minulla on ollut tosi huono päivä.
- Miksi, hän ihmetteli.
- Omista ajatuksistani se johtuu, totesin, ja hän nyökkäili hyväksyvästi.
Ennen yön saapumista sain ajatukseni ja oloni käännettyä, ja tämä päivä on alkanut aivan toisenlaisissa merkeissä: optimismin ja tyytyväisyyden tunteen voimalla.
Eilen ajatukseni olivat kuin tupajumit: niistä oli vaikea saada kiinni, mutta olin erittäin tietoinen siitä, että ne nakersivat sekä mahdollisuuksiani että tunteitani. Tunnetilani putosivat kuin tikkaan poikkipuita pitkin, huonompaan suuntaan.
Jos et tiedä, miten paljon ajatuksesi vaikuttavat tunteisiisi, tee seuraava harjoitus (vaikka nyt heti):
Ota paperi ja jaa tuo paperi pystyviivalla kahtia. Kirjoita vasemmalle puolelle tänään mielessäsi olleita positiivisia ajatuksia. Pystyviivan oikealle puolelle merkitse negatiivisia ajatuksiasi. OLE ITSELLESI REHELLINEN!
Jos henkinen olosi on tänään ollut huono, johtuu se varmasti negatiivisista ajatuksista, joita olet päässäsi pyöritellyt. Suurin osa ajatuksista jää tiedostamatta, mutta tunteita ne synnyttävät.

P.S. Väsyneenä omia ajatuksia on vaikeampi hallita. Unen laatuun ja riittävyyteen kannattaa kiinnittää jatkuvasti erityistä huomiota.

maanantai 11. toukokuuta 2009

YLE Urheilun taustapeili: MM-jääkiekon jälkipuintia

Tänään minulla oli ilo ottaa osaa mielenkiintoiseen keskusteluun YLEn Urheilun taustapeilissä. Toimittajana oli Jussi Eskola rennolla, toimivalla tyylillään, vieraina Mikael Lindfelt ja minä.
Mistä menestymisessä ja mentaalivalmennuksessa oikein on kyse?
Lähetyksen voi kuunnella jälkikäteen tämän linkin kautta:
http://areena.yle.fi/toista?id=2235423

sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Voittamisen kulttuurista menestymisen kulttuuriin

Helsingin Sanomien Yläkulmassa urheilutoimittaja Heikki Miettinen tuumailee tänään näin:
"Mitä voittamisen kulttuuri on tai miten voittamista harjoitellaan?....
Vain siitä olen varma, ettei pelkästään sattumalta hävitä kahdeksaa arvoturnauksen loppuottelua. Ei sellainen epäonni kohtaa sen paremmin Niemistä kuin Leijoniakaan.
Huonolla tuurillakin on rajansa."
En usko tuuriin enkä sattumaan. Piste. Yleensä takana on paljon oikeanlaisia valintoja ja tiukkaa asennetta, jos osutaan vaikkapa "oikeaan paikkaan oikeaan aikaan".
Mitä enemmän puhutaan voittamisen kulttuurista, sitä enemmän ihmiset tuntuvat menevän kipsiin. Olisi tärkeää kysyä, mitä pitää voittaa ja minkä vuoksi.
Toivon, että olemme siinä murrosvaiheessa, jolloin voittamisen kulttuurin sijasta alamme puhua menestymisen kulttuurista.
Mitä on menestyä? Millaiselta menestyminen tuntuu? Miten menestystä saavutetaan?
Olen varma, että Leijonien jo päättynyttä taivalta MM-kisoissa voi tarkastella myös menestymisen näkökulmasta: jotain tärkeää jäi tällä kertaa saavuttamatta, mutta jotain myös saavutettiin. Ehkä "se jokin", mitä saavutettiin, on se ratkaiseva tuleva menestystekijä.

torstai 7. toukokuuta 2009

Jenkkivahti Esche tekee parhaansa. Juuri noin!

USA:n MM-jääkiekkojoukkueen maalivahti Robert Esche sanoi Suomi-USA-pelin loputtua sanasta sanaan näin: "WE ARE GOING TO DO THE BEST THAT WE CAN."
Kommentillaan Esche viittasi tuleviin peleihin.
Suomessa sekä valmentajat että erilaiset asiantuntijat ovat kauhistelleet, kun olen sanonut, että riittää kun tekee parhaansa.
Sehän on pelkurimaista!
Liian nöyrää!
Ei me mitään hiiriä olla!
Missä on voitontahto?
Toivon, että ihmiset heräävät käyttämään enemmän tervettä järkeä. Suuri osa ihmisistä ei todellakaan yritä tehdä parastaan, oli asia mikä tahansa. Se, että tekee parhaansa, tarkoittaa sitä kirjaimellisesti. Mutta monelta jää tuo paras uupumaan.
Kun keskittymisen taito ja paineensietokyky ovat urheilijalla selkäytimessä, riittää kun tekee parhaansa. Silloin ei hermoilla voitosta, vaan tehdään se mikä itsestä lähtee. Sen täytyy riittää.

keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Urheilu ja vahva psyyke

Olen seurannut mielenkiinnolla jääkiekon MM-kisaan liittyviä haastatteluja, sekä pelaaja- että valmentajapuolelta. Nyt on puhuttu aika paljon asenteen, tahdonvoiman ja pääkopan osuudesta silloin, kun pyritään saavuttamaan tiettyjä tavoitteita.
On varmasti lajivalmentajia, jotka kykenevät innostamaan ja psyykkaamaan esimerkiksi jääkiekkojoukkuetta niin, että joukkue jopa yllättää asenteellaan ja saa pelistä kaiken mahdollisen irti. Näin taisi käydä myös maanantaina nähdyssä Suomi-Kanada-pelissä.
En kuitenkaan ole löytänyt lukemistani lehtijutuista minkäänlaista osviittaa siitä, että henkisen puolen valmennusta olisi käytetty mitenkään systemaattisesti tai että olisi käytetty minkäänlaisia eksakteja työkaluja.
Tosiasia on, että joukkue ja yksilöt pystyvät psyykkaamaan itsensä silloin tällöin jopa huippusuoritukseen, mutta jos henkinen kantti ei ole aidosti vahva vaan negatiiviset ajatukset tunkevat väliin kovassa paineessa, eivät yksittäiset psyykkauspuheet riitä pitkällä tähtäimellä. Mielestäni urheilijalla kuin urheilijalla pitäisi olla käytössään kaudesta toiseen työkaluja, joilla hän harjaannuttaa mieltään mahdollisimman vahvaksi. Aivojen reititystä kun ei hetkessä muuteta - ainakaan pysyvällä tavalla.

maanantai 4. toukokuuta 2009

Mietitkö öisin riittävätkö rahat?

Kävin eilen läpi vanhoja muistiinpanojani ja huomasin yhä inspiroituvani monista teksteistä, joita olen kirjoittanut ylös.
Elämäntaidon valmentajat Patrick Williams ja Diane Menendez ovat sanoneet osuvasti, että todellinen vaurauden tunne tulee siitä, että meillä on aina tarpeeksi sitä, minkä arvoa painotamme. Joku kokee vaurautta kokiessaan itsensä rakastetuksi tai saadessaan uusia mahdollisuuksia toteuttaa itseään - vaurauden kun ei aina tarvitse pyöriä rahan ympärillä.
On tärkeää kysyä, kuinka paljon on sinulle tarpeeksi. Yhtä tärkeää on pysähtyä kysymään, kuinka turvassa koet olevasi. Kykenetkö kokemaan olosi turvalliseksi ja elämään tätä hetkeä, toimien tai olemaan toimimatta (valintasi mukaan), jos sinulla on rahaa vähemmän kuin mikä on mielestäsi tarpeeksi?
Väitän, että mitä turvallisemmaksi alat kokea olosi, sitä paremmin löydät myös vaurautta siinä muodossa kuin haluat.

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Rakkaudesta minuun - VIP joka päivä

Olen joillakin kursseillani ohjannut ihmisiä harjoituksessa, jossa kuulostellaan miltä tuntuisi oikeasti rakastaa itseään.
Harjoituksen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään ajattelemaan sellaista ihmistä, jota todella rakastaa ja jolle haluaa pelkkää hyvää. Kun vastaava rakkauden tunne on saavutettu, pyydän osallistujia seuraavaksi kääntämään saman rakkauden tunteen ja samat hyvät toivotukset heihin itseensä.
Usein seurauksena on hämmennys.
- Jaa mun pitäisi ajatella itsestäni näin ja rakastaa itseäni, joku kysyy.
- No ketä sitten, kysyn takaisin.

On yksi varma tapa menettää käsitys omasta arvosta, ja se on, että tuomitsee itsensä kohtuuttomilla vaatimuksilla ja negatiivisilla ajatuksilla. Sellainen ajatus voi olla vaikkapa "Luuseri..." tai "Moka!"
Itsetuntoa hivelee terveellä, kauniilla tavalla, kun alat kohdella itseäsi kuin rakkainta ystävääsi, joka on elämässäsi todellinen VIP - se very important person.

lauantai 2. toukokuuta 2009

Huhtikuun kyselyn tulokset



Huhtikuun kuukauden kysymys, mikä sinua nykyään stressaa eniten, sai aikaan tasaisen hajonnan vastausten kesken. Äänestäjiä oli 44, ja prosentuaalisesti vastaukset jakautuivat kuten yllä olevasta kaaviosta näkyy.
Stressiä voi aiheuttaa mikä tahansa ulkoinen tai sisäinen muutos, mutta todellisuudessa mikään ei aiheuta ihmiselle niin paljon stressiä kuin hänen omat ajatuksensa. On myös hyvä pitää mielessä, että tulkintamme asioista ja ihmisistä joko rentouttaa tai stressaa, ja tulkinta on viime kädessä vapaa.