sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Kontakteissa viivettä

http://www.hs.fi/english/picture/1135263034617

Jos et ole saanut yhteydenottoosi vastausta reilun viikon aikana ja olet edelleen kiinnostunut yhteistyöstä, otathan uudelleen yhteyttä. Helsingin Sanomissa olleen jutun vuoksi sähköpostiluukkuni on paukkunut ja mielessä on ollut monta asiaa, mutta mielelläni otan uusia toimeksiantoja ja asiakkaita vastaan.

Puhelinsoitto ei maksa mitään.

perjantai 14. tammikuuta 2011

Hesarissa asiaa mentaalivalmennuksesta

Päivän Hesarissa on Riitta Koivurannan kirjoittama juttu Mentaalivalmennus avaa lukkoja (urheilu B11).  Tapasin toimittajan marraskuun lopulla ja olen erityisen ilahtunut siitä, miten tasapainoisen ja kiihkottoman jutun hän on kirjoittanut aiheesta, josta usein rakennetaan jotain turhan mystistä.

Jutusta paljastuu, mikä yhdistää balettia ja jääkiekkoa.

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Kun ämpärillinen ei riitä

ASIAA RIIPPUVUUKSISTA



Olen seurannut viime vuosina kolmen ihmisen riippuvuuksia.

Kaksi heistä yrittää tasaisin väliajoin juoda elämänsä kankkulan kaivoon. Juomiseen liittyy valtavaa itsekeskeisyyttä, vihamielisyyttä ja sellaista epärehellisyyttä, jota ulkopuolisen on vaikea sietää. Alkoholistin itsekeskeisyys on erittäin voimakasta. Juomista seuraavat itsesääli ja krapulan hellittäessä omavoimaisuus, joka mahdollistaa taas uuden juomisen.

Kolmas tapaus on koukussa tietokonepeleihin. Myös hänen käyttäytymisensä muuttuu, mitä enemmän hän pelaa. Hänestä tulee ärtynyt, levoton, hajamielinen ja uneton. Kun aivot menevät ylikierroksille, ei uni tule ensimmäisenä päähän, vaan jotain aivan muuta.

Olen sitä mieltä, että viisas opettelee olemaan itselleen rehellinen siitä, mitä ei taida ja mikä ei itselle sovi. Eikä pelkkä myöntäminen riitä, asia pitää tajuta sydänytimiä myöten. Ei siinä auta toisten pelastusyritykset ja palopuheet, jos ei addikti itse sisäistä, mikä on homman nimi. Tippakin voi tappaa.

Olen valtavan kiitollinen siitä, että sain itse jättää alkoholin elämästäni lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Minulla oli (näin jälkeenpäin ajateltuna) ilo ja kunnia kokea alkoholin kanssa niin kovia nuorena naisena, että totesin sen olevan aine, joka ei minulle sovi. Vertaan itseäni pähkinäallergikkoon: yksikin pähkinä voi tappaa. Minä vain satun olemaan alkoholille allerginen. Sitä paitsi absolutistina voi elämä olla hurjan hauskaa. Sanon tämän kokemuksen syvällä rintaäänellä. Puritaaniseksi ei tarvitse heittäytyä, mutta jos homma ei toimi...

Hälytyssignaalina pitäisi toimia kaiken, mikä koukuttaa meidät pois tasapainosta. Koukut tulevat ihmissuhteiden, seksin, ruuan, alkoholin ja muiden päihteiden, nettipelien, ylikuntoilun, shoppailun, uhkapelien, julkisuuden ja ties minkä muodossa. Oletko muuten koskaan nähnyt ihmistä, jolla on tupakan ja nuuskan tuhoamat hampaat? Minä olen.

Muistan, kun isoisäni itki kuolinvuoteellaan, että kyllä hän tietää, mitä pahaa hän on saanut aikaan omalla juomisellaan. Oli kaunista nähdä, miten häijy ja täysin alkoholisoitunut ihminen oli kerrankin vilpitön. Nuorena tyttönä minulla ei ollut epäilystäkään siitä, ettenkö olisi ollut todistamassa jotain aitoa ja totta. Isoisä oli täysin totta kerrankin, jopa itselleen.

On ilo opetella pitämään itsestään huolta ja olla riittävän nöyrä omien taipumusten (ja allergioiden!) edessä. Kasvu ei lopu, eikä oman elämän pilaamiseen tai ennen aikaiseen hautaan ole syytä kiirehtiä.

BTW, sinulla on väliä.

tiistai 4. tammikuuta 2011

Yliyrittämistä vai ahkeruutta?

Hyvää alkanutta vuotta kaikille blogin lukijoille!

Työnteon merkitys on vääristynyt.

Joillekin ihmisille työ merkitsee orjatyötä ja ajan viettämistä jonkin sellaisen parissa, joka ei voisi vähempää kiinnostaa (EVVK). Tällaisella asenteella eli ajattelutavalla syntyy usein vähemmän hyvää jälkeä, mutta käyhän sekin elämäntavasta, jos se sattuu tyydyttämään.

Liian harvoin muistamme, miten tärkeää on tehdä työtä sellaisten tavoitteiden eteen, jotka ovat meille merkityksellisiä. Useimmiten vain ahkeruudella ja oikeilla valinnoilla jaksamme olla pitkäjänteisiä ja kestää painetta niin, että alamme saada aikaan toivottuja tuloksia - ennemmin tai myöhemmin.

Tehdystä työstä saatu onnistumisen tunne on mannaa mielelle ja sydämelle. Onnistumista ei voi aina mitata numeroilla eikä varsinkaan muiden mielipiteillä, vaan mittarina kannattaa käyttää sitä, miten on onnistunut läpäisemään omia haasteita.

On myös heitä, jotka ajattelevat ahkeruuden tarkoittavan sellaista yrittämistä, joka uuvuttaa ja lopulta ahdistaa. Kyllä ahkerakin väsyy, mutta yliyrittäjältä katoaa hommassa intohimo omaan hommaan ja paineenhallinnan taito. Määrätietoinen työskentely maaliviivalle asti on taidoista kauneimpia, oli kyseessä sitten urheilukilpailu tai omien pelkojen kohtaaminen.

Terve työmoraali tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että teet IHAN OIKEASTI työsi niin hyvin kuin pystyt ja loppuun asti.

Oma tontti rakentuu hyväksi vain ahkeruudella.