keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Kun kapteeni käskee

ASIAA SIITÄ, KUN SYDÄN VIE PELIÄ



Viime päivinä tuntui, että ei minulla ole mitään sanottavaa tänne blogin puolelle. Kaikista henkilökohtaisista prosesseista en halua huudella varsinkaan, jos tilanne on epäselvä itselleni.

Eilen viisastelin lähellä olevalle ihmiselle, että sinua ohjaa järki, mutta minä haluan antaa sydämeni viedä. Mutta hei, talk is cheap and easy.

Aamulla heräsin sydämen kaiherrukseen. Sitä kaihersi, koska olin tehnyt päätöksiä järjellä, uskaltamatta antaa sydämen viedä peliä. Olin laskelmoinut tilanteita ja lopputuloksia todennäköisyyskaavioilla, ikään kuin, unohtaen että

TÄSSÄ HETKESSÄ ON KAIKKI.

Huomenna, kun heräämme uuteen vuoteen, joku tänään elävä on jo kuollut. Hänellä ei ole enää valinnan mahdollisuutta eikä mahdollisuutta tehdä täällä asioita, jotka tekevät hänet onnelliseksi.

Olisi hyvää ja tervettä ja oikein elää hetkessä ja sydämellä ennen kuin on liian myöhäistä.

Jos rohkenee – ja rohkeutta se vaatii – tehdä asiassa kuin asiassa niin kuin sydän ehdottaa ja tahtoo, voi saada takkiinsa. Mutta silloin ja vain silloin voi helpoiten myös päästä kiinni uuden kasvun kynnykselle, johon elämä meitä jatkuvasti tuuppailee.

Kuten ystäväni Pirita tänään puhelimessa minulle heitti: Sydämen äänen kuunteleminen ja sen mukaan toimiminen on myös

PIRUN ISO MAHDOLLISUUS.

Kirjani Miksi maali ei synny? viimeisen luvun otsikko menee näin:

VAPAUTUMINEN OMAKSI ITSEKSI
Voiko sydän viedä peliä?

Se on suurin tavoitteeni vuodelle 2015. Että entistä enemmän eläisin hetkessä ja herkin korvin kuuntelisin sydämeni ohjausta ja hetkessä toimisin ihan niin kun sydän sanoo.

Silloin ei voi isossa mittakaavassa mennä pieleen.

Te blogini lukijat tiedätte, että vuosi 2014 on ollut minulle todella hieno. Tukenne on ollut minulle korvaamatonta! On ihana kuulla, miten ajatukseni blogissani tai kirjassani ovat saaneet teidät miettimään asioita uudestaan tai tekemään maalin (terkut sille, joka selätti henkisesti oman jääkiekko-Auschwitzinsa äskettäin)!

Jos haluatte oppia sydämen voimasta, toivon että pysytte messissä.


Ihanaa uutta vuotta 2015! Olette rakkaat!


tiistai 23. joulukuuta 2014

Mitä punkkari Jeesus sanoisi?

ASIAA SIITÄ, MIKÄ ON OIKEIN



Pari viikkoa sitten kuuntelin amerikkalaista radio-ohjelmaa. Mieshenkilö keskusteli psykologi Robert Holdenin kanssa menetyksistään ja itki sitä, että tämä joulu ei tuntuisi samalta kuin ennen. He puhuivat myös Jeesuksesta. Holden kysyi, mitä Jeesus mahtaisi antaa neuvoksi tälle joululle. Jos ei joulu täyttäisi joitain tuttuja kriteerejä, olisiko se mahdollista viettää toisista lähtökohdista käsin?

On ollut jouluja, jolloin olin yksin, koska ei ollut ketään, jonka kanssa olisin ne voinut viettää. Ne olivat pitkiä jouluja.

Joskus olen kadehtinut ihmisiä, joilla on paljon ihmisiä ympärillään jouluna. Isot pidot ja paljon lämpöä. Sitten kuulen, miten paljon noissa pidoissa joskus riidellään ja venytetään pinnaa.

Tänä jouluna minä olen vain ja iloitsen siitä, että tämä vuosi on ollut minulle suurenmoinen sekä omassa kasvussani että työrintamalla. Minä en ajattele töitä niin paljon muutamaan päivään, mutta sitten alkaa urakointi.

Vuoden aikana minua on  kovasti vaivannut ihmissuhde, jota ei ole koskaan selvitetty. Uskon, että se vaivaa sitä toistakin. Mutta asioiden kohtaamiseen tarvitaan kaksi, ja minä olen oppinut kärsivälliseksi. Olen oppinut myös myötätuntoa kaikkia kohtaan, jotka eivät vielä pysty, osaa ja kykene. Enhän minäkään aina. Olen oppinut näkemään asiat, jotka eivät ole minun hallinnassani, ja antamaan niiden olla. Olen oppinut sisukkaasti ja periksiantamattomasti menemään niiden asioiden perään, jotka ovat minulle tärkeitä ja joihin voin vaikuttaa.

Muu saa olla.

Olen erikoisessa tilanteessa siinä mielessä, että 25-vuotias nuori mies on yllättäen päässyt ihoni alle. Tilanne on meille molemmille hieman kimurantti, erilaisista elämäntilanteista ja ikäerosta johtuen. Olen suudellut monta miestä vuoden aikana ja yksikään ei saanut minua putoamaan niin kuin tämä mies. Sellaista voi sattua.

Mutta mitä sanoisi Jeesus, aikansa anarkisti ja punkkari? Jeesus sanoisi, että rakastakaa itseänne ennen kaikkea ja tehkää se, mikä on teille oikein. On se ihan mitä tahansa.


Oikein hyvää joulua!


tiistai 16. joulukuuta 2014

Sen minkä valitsen

ASIAA IDENTITEETISTÄ



Puolitoista vuotta sitten elämäni koki kovan murroksen, koska minä kohtasin miehen, joka muistutti, että olen yhä nainen. Sitten en jäänytkään naiseksi, vaan aloin kasvaa Naiseksi. Aloin kirjoittaa blogiani henkilökohtaisemmalla otteella, laittaen itseäni likoon niin kuin en koskaan aikaisemmin.

Oli ihmisiä, jotka luulivat minun tulleen hulluksi. On ollut ihmisiä, jotka ovat kaikonneet läheltäni. On riittänyt juoruja ja pahoja puheita: Se on sellainen.

Juuri niin. Tällainen minä olen. Sujut itseni kanssa ja kovin innostunut siitä, että voin olla minä. Naiseuteni ja seksuaalisuuteni ovat tasapainossa älykkyyteni ja nauravaisuuteni kanssa. Huvitan itseäni suuresti ja elämä huvittaa minua takaisin tarjoamalla lahjojaan. Ihania uusia ihmisiä on tullut elämääni.

Viimeksi rakasteltuamme sanoin kympin rakastajalle, joka vieressäni oli: "En voi sanoa, että olisin rakastunut sinuun, mutta tunsin kyllä rakkautta, kun rakastelimme. En muuten olisi voinut heittäytyä ja antaa itsestäni kaikkeani."

Sen minkä valitsen, sen minä valitsen. Jos minä valitsen elämisen, elämä valitsee minut, ja elämä on runsasta.

Hyvä ystäväni sanoi, että rakkaus on hänessä. Hän on valinnut, että hän suuntaa rakkautensa mieheensä. Mutta viime kädessä rakkaus on hänessä, eikä se voi lähteä pois tai kadota.

Minä ymmärrän, mitä hän tarkoittaa. Rakkaus on minussa. Voin rakastua elämässäni vielä monta kertaa, koska rakkaus on minussa. Rakkaus ei ole ehtyvä kaivo.

Olen käynyt elämän kanssa vuoropuhelua viime aikoina (vaikka niinhän minä aina). Olen elänyt paremmin hetkessä ja päästänyt irti ajatuksesta, että minulla pitäisi olla toisenlainen elämä jollain tavalla tai että sen toisenlaisen elämän pitäisi tulla.

Ei muuten tarvitse. Mutta kun muistan, että rakkaus on minussa, löydän rentouden ja ilon. Silloin ihan mitä vain voi tulla eteen.

****

Saan tällä hetkellä niin paljon vierailta miehiltä yhteydenottoja, että jos et oikeasti tunne minua, ethän ota privaattimielessä yhteyttä tämän tekstin perusteella. Ellet halua antaa itsestäsi tyhmää kuvaa.


keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Huomenta Suomi! Miksi maali ei synny?

ASIAA PÄÄN TREENAAMISESTA

Aamun haastatteluni Huomenta Suomessa voi katsoa täältä. Minua jututti mainio Nina Rahkola.

Kuva MTV3 Huomenta Suomi.

tiistai 2. joulukuuta 2014

Rakkaus edellä

ASIAA USKOSTA JA REHELLISYYDESTÄ

Yksityisimmät asiani puhun vain läheisimmille ystävilleni. Olen blogissani avoin ja puhun rohkeastikin asioista, jotka ovat minulle tärkeitä ja lähellä sydäntäni. Laitan itseäni likoon, ja se on minulle ihan ok. Haluan johtaa esimerkilläni suomalaista kulttuuria avoimempaan suuntaan.

Kerran eräs rouva lähti hakemaan blogistani kovasti tietoa viikko toisensa jälkeen. Koska hänen käyttämänsä hakusanat olivat hyvin tarkkoja, jäi kävijäseurantatilastoihin hänen tilanteestaan ja henkilöllisyydestään paljon tietoja. Hän pyrki hahmottamaan oman elämänsä asioita sen kautta, millainen minä mahdan olla ja mitä olen elämästäni kertonut. Jos olisin voinut, olisin kertonut hänelle, että aina voi soittaa minulle suoraan. Blogiani jatkuvasti penkomalla voi tehdä itsensä hermoraunioksi kuvittelemalla tarinoita, joista vain yksi voi olla totta. Uskon siihen, että totuus vapauttaa. Lupaan, että kertoisin totuuden, mutta en välttämättä kaikkea – vain oman osuuteni.

Minulta on kysytty, miten kävi sen 25-vuotiaan kanssa, josta viime blogipäivityksessäni kerroin. Voin vain vastata, että parhain päin. Niinhän elämässä aina lopulta – isossa mittakaavassa  voi luottaa, että nopassa on juuri se luku, jonka kuuluukin olla, jotta pääsisimme omassa henkisessä kehityksessämme eteenpäin.