lauantai 22. elokuuta 2015

Mä annan sut pois

ASIAA LUOVUTTAMISESTA



Tätä kirjoittaessani kaksi joutsenta lensi hetken junan rinnalla auringon laskiessa. Enkä edes juksaa.

Nousin junaan Helsingissä. Konduktööri muistutti, että vain osa junasta jatkaa kotiini Tampereelle, joten minun on siirryttävä Riihimäellä junan keularunkoon. Riihimäellä nousin junasta ja siirryin laiturin kautta toiseen vaunuun. Matka jatkui, siirtoliikkeen jälkeen. Junassa kyynel valahti silmäkulmasta suupieleen, josta nuolaisin sen pois.

Kävin Helsingissä Yle Radio1:n Horisontti-ohjelmassa vieraana pastori Kari Kanalan ja jalkapallovaikuttaja Erkka V Lehtolan kanssa. Jalkapallo, Jumala ja suomalaisuus on keskustelu, joka löytyy jo Yle Areenalta. Harvemmin saa olla yhtä sympaattisessa ja reilussa seurassa. Iso kiitos kokemuksesta!

Kari Kanala, Erkka V Lehtola ja minä. Yle Radio1.

Minua liikutti Erkan liikuttuminen ohjelmassa. Jälkikäteen mietin myös, että olisin Karilta halunnut kysyä surusta. Onko Jumalan miehellä ajatuksia siitä, mitä surulle tehdään? Vaikka silloin, jos jalkapallossa tulee se tappio. Auttaako se keskustelu Jumalan kanssa?

Jokainen suree omalla tavallaan, kahta ihmistä kun ei ole samasta muotista.

Pitkään kestänyt yksityinen elämänvaiheeni on tullut päätökseen. Laitoin jotain kauan mukanani kantanutta lipaston laatikkoon. Sen jälkeen menin lenkille. Välillä tunnen itseni kevyeksi ja niin vapaaksi, välillä suren niin että kurkkua kuristaa.

Tänään on mielessä soinut biisi, jossa nainen laulaa:

Mä annan sut pois, mä päästän sut pois (...) kaikkeen tottuu.

Harvoin luovutan itselleni tosi tärkeissä asioissa, ja niitä minulla on oikeastaan yllättävän vähän. Mutta niissä olen lojaali ja varma asiastani, vaikka erehtyväinen ja inhimillinen, kuten kuka tahansa.

Mutta nyt minä olen luovuttanut. Luopunut uskosta ja toivosta, että mikään yksityisen asiani suhteen muuttuisi ja palautuisi kauniiksi niin kuin joskus.

Elämä tulee olemaan erilaista, parempaa tai enemmän. Annan itseni sen käsiin ja menen ihan sinne, minne se oviaan avaa.

Eikä mitään havuja, perkele.

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Aikaa ei kannata tuhlata

ASIAA LOPPUELÄMÄN MERKITYKSELLISYDESTÄ

Hätäkaste toisen maailmansodan aikana

Joku heitti joskus Twitterissä, että miksi julistan.

Se nauratti. Olisin halunnut heittää takaisin, että ai niin kuin Jeesus, mutta en ole kiinnostunut Twitterissä rähjäämisestä pätkän vertaa.

Olen tehnyt uusia koulutusmateriaaleja, joissa vapautuminen ja intohimo ovat avainsanoja. Olen ollut yllättynyt, miten tutut bisnesmaailmassa ovat rohkaisseet minua puhumaan juuri näistä asioista.

Kirjani Mentaaliherätys! on menossa painoon, mikä tietää, että se on kaupoissa lähiviikkoina. Ilmoitan kyllä sitten. Muutama päivä sitten luin vielä tämän kirjoittamani kirjan ja olin hyvin liikuttunut. Kyseenalaistin myös itseäni: näin paatoksella olet kirjoittanut sydän auki elämisestä, rohkeudesta ja rehellisyydestä ja seisotko sanojesi takana.

Seison sanojeni takana.

Kiireessä ja haasteiden keskellä on helppo kasvattaa kuorta. Sydämen auki pitäminen on erittäin kovaa työtä! Aina vain kerros kerrokselta elämälle antautuminen ja avautuminen sydänjuuriaan myöten rehellisesti on ehkä vaikein koulu, jota kukaan voi käydä, kaiken paskan ja pahoinvoinnin keskellä.

Viktor Frankl oli itävaltalainen psykiatri. Hän selvisi Auschwitzista ja Dachausta toisen maailmansodan aikana. Natsit tappoivat hänen vaimonsa ja koko perheensä sisarta lukuunottamatta. Jo vuosia Franklin monet sanat ovat soineet päässäni. Ihminen voi valita suhtautumistapansa, tapahtui mitä tapahtui. Hän on sankarini.

Ehkä viestini ydin on tänään tämä: Älä kuseta itseäsi. Jos haluat mielekkäämmän loppuelämän, aloita työ sydämesi ja elämäsi kanssa heti. Aikaa ei kannata tuhlata, vielä ehdit.





Eivät olosuhteet tee elämää sietämättömäksi, 
vaan se, että elämästä katoaa merkitys ja tarkoitus.
 – Viktor Frankl

maanantai 3. elokuuta 2015

Elämää ilman sanahelinää

ASIAA OMIEN ARVOJEN MUKAISESTA MEININGISTÄ

Alkukesästä päätin, että ihan sama, mikä keli, minä nautin.


Täysi-ikäisyyden saavuttanut lapseni muutti omilleen, ja minäkin löysin koiran kanssa uuden kodin. Olen nauttinut uudesta vaiheesta ja ihmetellyt. Olen aikuinen nainen, joka asuu omillaan monen perhekeskeisen vuoden jälkeen. Olen sulatellut ja katsellut kauniita seiniä. Paljon olen tehnyt juuri niitä asioita, joita olen halunnut tehdä, ja varsinkin niitä. Ilman syyllisyyttä, huolta, empimisiä. Riittää, jos sydän tahtoo.

Kevät oli melkoista taloudellista kriisiä. Sain nähdä, että psyyke kestää, ja olen hyvä selviytymään erittäin kovassa paineessa. Ajattelin, millaista olisi olla autiolla saarella pakotettuna taistelemaan henkiin jäämisestä. Saattaisin olla aika hyvä siinä, monessa liemessä keitettynä.

Kesä on ollut hieno myös siksi, että työrintamalla on ollut vilkkaampaa kuin koskaan ennen kesäaikaan. Tunnettuuteni ja tieto osaamisestani on kasvanut, ja se näkyi kesä-heinäkuussa tasaisena asiakasvirtana. Kiitos! Yritys on pystyssä ja olen ilolla valtavan motivoitunut syksyn mahdollisuuksiin ja itseni aina syvenevään kehittämiseen. Rakastan työtäni ja toivon, että se näkyy. Annan asiakkailleni heidän asiassaan aina sata prosenttia.

Kirjani Mentaaliherätys! ilmestyy syksymmällä, ja työstän hitaasti mutta varmasti jo kahta seuraavaa. Tiedän, mitä kirjoitan ja miksi.

Kesällä on ollut monenlaista miestä tarjolla. Yhtä suutelin monta kertaa ja se jäi siihen. Reilun neljän kuukauden selibaattini herättää minussa jopa tervettä ylpeyttä. Jos en voi olla varma miehen rehellisyydestä ja tunteista tai minulla ei ole tunteita häntä kohtaan, homma jää siihen. Hyvää osaan odottaa, ja se linja pitää. Osaan olla myös itseni rakastaja ja oman elämäni onnellistuttaja.

Kesä on tehnyt minusta varovaisemman ihmisten suhteen. Saan paljon yhteydenottoja, ja liian usein ihmiset lähestyvät verhotuin motiivein. Joku esittää ystävää tai lähestyy työmerkeissä, vaikka haluaakin suhdetta vaimon selän takana, aiheita juoruihin, nostetta itselleen tai työlleen ja jonkin sellaisen palan minusta, mitä minulla ei ole antaa. Olen kehittänyt ympärilleni turvakaaren, jota lähemmäksi harva pääsee. Niin on hyvä. Tiedän, kenelle asiani puhun, ja niitä ihmisiä ei ole kuin pari.

Asiakkaat, yhteistyökumppanit ja median edustajat ovat aina tervetulleita ottamaan yhteyttä. Se on aivan eri asia.

Tässä sinulle, naisesta kiinnostunut mies, malli fiksusta lähestymistavasta meilin tai muun väylän kautta. Kirjoita vain totuus. Se riittää, mutta siihen harvempi pystyy.


Hei Minna (tai Anne, Maarit jne).

Olen (nimi) (ikä) (paikkakunta). (Jotain vielä työstäsi ja/tai siitä, onko sinulla lapsia).
Kiinnostuin sinusta, koska... (perustelun on parasta olla hyvä). 
Olen sinkku (älä ota yhteyttä, jos et ole, ellet ole ihan luuseri) ja olisi hienoa, jos lähtisit kanssani joskus kahville. Jos ei intressit kohtaa, lupaan fiksusti poistua heti takavasemmalle. 
Ohessa myös kuvani ja lisää minusta löydät (mahdollinen linkki tai LinkedIn-profiili).

Nimi
puhelinnumero


Eräs mies on viime päivinä laitellut minulle viestejä, koska hän haluaa salaisen suhteen vaimonsa selän takana. Ystäväni Petteri S kehotti minua ottamaan kaikenmoiset yhteydenotot enemmän huumorilla, ja sitä minä yritän harjoitella. Viestijälle ilmoitin, että hän saa kanssani yhden yön miljoonalla eurolla. Hän ihmetteli kovaa hintaa, ja kerroin, että se johtuu siitä, että en ole kiinnostunut. Jos minusta palasen haluaa, pitää antaa myös paljon.